Mekko :)

Kesämekko siitä piti tulla, mutta syksyyn taitaa sopia paremmin.  Etsin käsityölehdistä kuumeisesti sopivaa trikoomekon mallia, mutta vaikka ne taas kaikki melkein kävin läpi (Seitsemän vuoden Suuri Käsityö -lehdet... hmm taisin liiotella. En ehä käynyt kaikkia läpi), en kuitenkaan löytänyt mieleistä mallia, josta olisin kaavat helposti saanut.

Omassa vaatekaapissapa olikin eräs oikein mukavasti istuva HenkkaMaukan T-paita, josta sain kaavat mallinnettua. Ei tarvinnut edes itseä mittailla, ihanan helppoa! Eikä taas tarvinnut kohdata totuutta omasta koosta :P

Vähän pidensin ja levensin sitten helmaa, pienensin kaula-aukkoa (H&M:n vaatteet... huoh!) ja lopuksi vielä päällystin napin, jolla kiinnitin helman pienen rypytyksen (joka ei kyllä kuvassa kovin hyvin näy).

En malta oottaa että säät on riittävän viileät laittaakseni tuon vyön kanssa sävy sävyyn sopivat korkkarini jalkaan : ) Ja mie kun luulin olevani kesäihminen...

Sormisyyhy

Ihan tähän alkuun on julistettava, että tämä uusi bloggeri on ihan kauhea. Miksi aina pitää päivittää?? Miksi??? En osaa enää mitään löytää täältä. Sad :'(

   Nyt on ollut piiitkänpitkä luova tauko. Vähäsen tuossa jotain piirtelin joku päivä. Yritän saada aikaan muotokuvaa ystävästäni, mutta kasvojen mittasuhteet eivät vain millään asetu paikalleen. Maalasin myös norsupäästäisen. Uhrasin aikaa sille kokonaiset kymmenen minuuttia :D
   Pitäiskö tehdä tänne joku galleria maalauksista/piirustuksista? Senpäs taidan vääntää jossain välissä :)

Hehehe

Ilmeisesti olen arvioinut kokoni ihan väärin. Tai sitten Suuren Käsityölehden ohjeet on jotenkin hyvin hassusti mitoitettu. Farkuista tuli oikein hienot, mutta jouduin antamaan ne kaverilleni. Edes todella kuumassa peseminen ei kutistanut niitä riittävästi. Onneksi Sain kuitenkin tehdä niillä jonkun iloiseksi, nimittäin Olskuhan tykkäsi kovasti. Ehkä vielä joskus lisään pökistä kuvankin, jos hän suostuu sen ottamiseen.
   Kipitin sitten kauppaan ja ostin itselleni korkeavyötäröiset housut. Nekin liian isot... Ehkä pitää ruveta syömään enemmän. :P

Seuraavaksi suunnittelin, että voisin ommella itselleni pyjamapussin. Sellaisen kirahvin, jonka mahassa pyjama säilyisi. Olisipahan taas yksi kirahvi kämpässä enemmän. Pitäisi muuten laskea joku päivä montako niitä on :D ( arviolta ainakin 20 erilaista? )

Projekti etenee

Tunnustan. En itsekään välillä uskonut saavani niitä korkeavyötäröisiä farkkuja koskaan valmiiksi. Toisin kuitenkin kävi. Kuvia farkuista näätte kunhan olen ensin pessyt ne kuudessakympissä. Koko tekemisen ajan nimittäin pelkäsin, että tekisin farkuista liian pienet, mutta eiköhän niistä vain tullutkin liian suuret. Siksi siis pesu kuumassa. Pitäkää peukkuja jotta kutistuisivat sopivasti. Tässä muutamia kuvia tekovaiheesta.

Yleensä olen melko siisti ihminen, mutta silloin tällöin vallitsee tällainen luova kaaos. Lattia on paras työtaso, sillä se on suuri eikä siltä voi mikään tippua.

Tässä ollaan suunnilleen puolivälissä, jonka jälkeen tulikin takapakkia. Aina ompeluprojektia tehdessäni toivon, etten joutuisi purkamaan, mutta sain kuin sainkin purkaa sivusaumat tikkauksineen kokonaan. Olin kohdistanut kappaleet väärin.

Kolikkotasku. Tikkauslankaa en muistanut hankkia, joten koko farkut tein tavallisella ompelulangalla. Vääräoppista, tiedän, mutta ovatpahan farkut kaikessa vaillinaisuudessaan tekijänsä näköiset.

Parsintapäivä ( Farkkujen Korjaaminen )

Talviloma alkoi, ja näperöllä on taas aikaa näpertää. Muutenhan olisin ulkona suksilla viilettämässä, mutta flunssa pitää minut vielä sisällä. Paikalleen ei kuitenkaan malta enää jäädä. Kaivan esiin korjattavien vaatteiden pinon, ja sehän on korkea. Olisi ommeltava nappi mekkoon, kavennettava hame, paikattava farkut ja tuunattava hame eräistä polven kohdalta revenneistä housuista. Aloitetaan siitä parsinnasta. Tässä teillekin ohjeet, jotka olen hyväksi havainnut.

1. Farkut tuppaavat haaroista joskus repeämään. Roskiin niitä ei kannata vielä silloin heittää, sillä toivoa on vielä! Uudenveroisia niistä ei ehkä enää saa, mutta ehjät kyllä. Leikkaa samanvärisestä ja mielellään melko ohuesta farkkukankaasta (tuhoon tuomitut yksilöt kannattaa aina säästää tällaisten tapausten varalle) repeämäkohdan peittävän palasen verran, ja mielellään vähän isompi. Pala toimii tukikankaana, joka estää farkkujen repeämisen uudestaan.

2. Asettele pala farkkujen nurjalle puolelle oikea puoli farkkujen nurjaa puolta vasten ja kiinnitä se nuppineuloilla. Varmista, että pala peittää repeämäkohdan kokonaan. Neulaamisen jälkeen harsi kappale kiinni ja poista neulat. Suosittelen sitä siksi, että hankalanmuotoisten farkkujen parsiminen ompelukoneella helpottuu, kun neulat eivät ole tökkimässä sormiin. Näin myös paikkauspala pysyy paremmin paikoillaan.

3. Tikkaa ja ompele siksakilla paikkapalan reunat. Siksakkaa repeämän reunat ja sen jälkeen käy repeämä läpi siksakilla poikittaissuuntaisesti. Kannattaa toki olla farkkujen väriin sopiva lanka. Siksakkaa vielä paikkapalan reunat. Käytä melko leveää ja tiheää siksakkia.

4. Voilà! Olet antanut farkuillesi vielä hieman lisää elinaikaa :) Poista vielä harsinlangat ja kelpaat pökät päällä vaikka linnanjuhliin. Ehkä.

Paikattu kohta ulkoapäin (käyttämäni lanka on hieman liian vaaleaa)

Paikattu kohta sisältäpäin

Tänään tein muuten myös kauhean hyvää ruokaa. Paistettua possua, purjoa, paprikaa ja höyrytettyjä porkkanoita. Kannattaa kokeilla porkkanoiden höyryttämisen jälkeen lisätä sekaan kokkare voita ja hieman rakuunaa. Täydellinen yhdistelmä. Ja lisää paprikat vasta ihan lopuksi, niin etteivät ne kerkiä kamalasti kypsyä. Maku on näin parempi.

Oisitko miun tatti...

...jos mie oisin siun rousku? Kuvassa joskus mummolassa vuonna x tekemäni keraamiset rakastuneet sienet.

Pahoitteluni, etten ole postaillut viime aikoina juuri mitään. Koulu vie paljon aikaa ja juuri nyt on syyslukukausi loppumassa. Tämän viikon loppuun mennessä pitäisi saada vaikka mitä vielä aikaan. Koen kyllä oloni erityisen epäluovaksi ja epäinnovatiiviseksi ja epätaiteelliseksi. Tänäänkin koulun jälkeen vain nukahdin, harjoittelin selloa ja istahdin koneen ääreen. Tässä olen vieläkin.

Ettei vain olisi tytöllä motivaatio hukassa? Taidanpa tästä mennä takaisin nukkumaan...

Une petite folie

Pikkuihmeitä. Tämä on yksi lemppariblogeistani. En ymmärrä miten jotkut voivat saada aikaan noin hienoja juttuja noin pienessä koossa...